Tietoa

Kaukolämpö ja bioenergia

Yleistä kaukolämmöstä

Nykyään puhutaan paljon hiilidioksidistä ja sen aiheuttamista päästöistä. Lämmitys on yksi hiilidioksidipäästöjen lähde. Kuortaneella kaukolämpö tuotetaan puulla, jonka päästöt ovat 0 kgCO2/MWh, eli siis päästötöntä. Kaukolämmöllä Suomessa keskimäärin päästöt ovat yhteistuotannossa 154 kgCO2/MWh ja erillistuotannossa taulukon mukaan. Taulukossa Kuortane on ryhmässä A+.
Öljykäyttöisessä lämmityksessä päästöt ovat noin 260 kgCO2/MWh. Sähkölämmityksessä päästöt ovat keskimäärin 200 kgCO2/MWh ja maalämmössä noin 70 kgCO2/MWh. Päästötietojen osalta sähkön ja maalämmön päästöissä on suurin hajonta, koska uusiutuvien sähköntuotantotapojen osuus on pienin silloin, kun lämmön tarve on suurin.

Päästötietojen lähteenä ovat Tilastokeskus, Energiateollisuus ry. ja Motiva.

Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Lähes puolet kaikkien rakennusten tarvitsemasta lämmityksestä ja lämpimästä käyttövedestä tehdään kaukolämmöllä. Kaukolämpöä arvostetaan kilpailukykyisen hinnan, varmatoimisuuden ja helppokäyttöisyyden takia.

Kaukolämpöä tuotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa tai lämpökeskuksissa. Sen polttoaineita ovat puu ja muut uusiutuvat energialähteet sekä maakaasu, kivihiili, turve ja vähäisissä määrin öljy.

Lämpö siirretään asiakkaille kuumana vetenä maan alle, useimmiten katuihin ja kevyen liikenteen väyliin sijoitetussa kaksiputkisessa kaukolämpöverkossa. Tuloputken kuuma vesi luovuttaa asiakkaan lämmönsiirtimen välityksellä lämpöä talon lämmitys- ja lämpimän käyttöveden verkkoihin. Siirtimeltä kaukolämpöverkon vesi palaa jäähtyneenä paluuputkessa takaisin tuotantolaitokseen uudelleen lämmitettäväksi.

Energiateollisuuden tuottama infograafi kaukolämmöstä (voit klikata kuvaa suuremmaksi).

Bioenergia on Suomen merkittävin uusiutuvan energian lähde. Bioenergiaa käytetään ja tuotetaan laajasti eri kokoluokissa, suurista metsäteollisuuden laitoksista pienen kokoluokan yksittäisiin kotitalouksiin ja kiinteistöihin.

Bioenergiaa hyödynnetään useassa eri olomuodossa. Biomassoista voidaan jalostaa kiinteän polttoaineen lisäksi kaasumaisia ja nestemäisiä polttoaineita. Biomassoja saadaan useista eri lähteistä – metsistä, pelloilta ja maataloudesta, teollisuuden sivuvirroista ja jätteistä.