Sampolan lämpölaitoksen vuosihuolto
Sampolan lämpölaitos on vuosihuollossa heinäkuun 2024. Huoltotoimenpiteet ovat normaalia suurempia ja siksi myös huoktoaika normaalia pidempi. Huollon aikana lämpö tuotetaan Kortesmäen huippu- ja varavoimalaitokselta. Mikäli kaukolämmön toimituksissa on jotakin poikkeavaa, ottakaa yhteyttä, numero 0404161667.
Sähkökatkosten vaikutus kaukolämmön tuotantoon ja käyttöön
Tulevana talvena saattaa tulla tilanne, jossa sähköä joudutaan säästämään katkaisemalla jakelu määräajaksi. Tässä muutama keskeinen asia sähkökatkosten vaikutuksista kaukolämmön tuotantoon, jakeluun ja käyttöön.
Kuortaneen energiaosuuskunta on varautunut sähkökatkoksiin omalla dieselkäyttöisellä varavoimalaitteella, jolla pystytään tuottamaan lämpölaitoksen vaatima sähkö. Pystymme tuottamaan ja toimittamaan lämmön myös sähkökatkosten aikana.
Kysymyksiä ja vastauksia sähkökatkoista kaukolämmitettyjen talojen asukkaille
Miten sähkökatkot vaikuttavat kaukolämmitettyyn taloon?
Kaukolämmössä sähkökatkon vaikutukset ovat pieniä. Sähkökatkoja on esiintynyt kaukolämmitetyissä taloissa ennenkin, ja ne eivät muodosta vakavia haittoja asukkaille.
Sähkökatkon aikana talon lämmitys loppuu, koska lämmön kierto rakennuksessa perustuu sähköllä toimivaan vesipumppuun. Kuitenkin kahden tunnin sähkökatko on lyhyt ja talo ei tule katkon aikana viilenemään merkittävästi. Katkon jälkeen lämmitys alkaa toimia normaalisti talon kiertovesipumpun alkaessa toimia.
Hanasta voi edelleen tulla vettä, mutta lämmintä vettä tai suihkua ei suositella käytettäväksi sillä vesi voiolla huomattavasti tavallista kuumempaa. Myös sähkökatkon jälkeen tulee olla varovainen lämpimän käyttöveden käytön kanssa, koska käyttövesi voi olla hetkellisesti tavallista lämpimämpää.
Kylmeneekö taloni, jos minulla ei ole sähkökatkon aikaan lämmitystä?
Kahden tunnin sähkökatko on lyhyt ja talo ei tule katkon aikana viilenemään merkittävästi. Katkon jälkeen lämmitys alkaa toimia normaalisti talon kiertovesipumpun alkaessa toimimaan.
Sähkökatkon jälkeen taloni lämmitys ei lähtenyt toimimaan?
Jos lämmitys ei lähde sähkökatkon jälkeen toimimaan, ole yhteydessä lämmönvaihtimen toimittajaan/isännöitsijään/ huoltoyhtiöön tai kaukolämpöyhtiöön.
Kysymyksiä ja vastauksia sähkökatkoista kaukolämmitettyjen talojen isännöitsijöille
Mitä asioita on hyvä huomioida sähkökatkon jälkeen?
Olisi hyvä tarkistaa kaukolämpölaitteiden toiminta katkon jälkeen. Erityisesti elinkaarensa loppupuolella olevat kiertovesipumput eivät välttämättä lähde pyörimään, jolloin rakennuksen lämmitys ei ala toimimaan. Myös kiertoilmakoneet olisi hyvä tarkistaa, koska ne saattavat jäätyä (katolla tai esim. tuulikaapeissa olevat laitteet)
Mahdollisten lämmitys- ja käyttövesiverkkojen vuotojen tarkistaminen, esim. putkiliitokset, tiivisteet, jne. Esimerkiksi on tilanteita, joissa lämpimän käyttöveden huoneistokohtaisen mittarin liitos (tiiviste) oli alkanut vuotaa, kun kiertojohto oli jäähtynyt normaalin sähkökatkon seurauksena.
Yllä mainitut ongelmat ovat relevantteja myös muille lämmitysmuodoille. Hyvä huomioida myös muiden sähköllä toimivien järjestelmien kunto sähkökatkon jälkeen.
Kysymyksiä ja vastauksia sähkökatkoista kaukolämpöyhtiöille
Miten sähkökatkot mahdollisesti vaikuttavat kiinteistöihin?
Kaukolämmitetyissä taloissa on pieni riski liittyen lämpimään käyttöveteen. Jos käyttövettä kulutetaan sähkökatkon alkaessa, säätöventtiili saattaa jäädä auki-asentoon. Kiinteistöjen kaukolämpölaitteiden asennuksen ohjeena on, että venttiilissä olisi ominaisuutena sulkeutua sähkökatkon sattuessa. Tämä ominaisuus nykyisistä venttiileistä kuitenkin usein puuttuu. Tällöin hanasta saattaa sähkökatkon aikanakin tulla ylikuumaa vettä (yli rakentamismääräysten ja asumisterveysasetuksen määrittämän enimmäislämpötilan 65 astetta), vaikka rakennuksen kiertovesipumppu ei toimikaan.
Käyttövesiverkoston muovi- ja komposiittiputket kestävät jatkuvassa käytössä noin 70 asteen lämpötilaa, lyhytaikaisesti 95 astetta. Jos rakennuksen jossain käyttöpisteessä käytettäisiin sähkökatkon ajan lämmintä käyttövettä, riskinä voisi olla putkivaurion syntyminen.
Lämmitys- tai iv-verkon muovi- ja komposiittiputkille sähkökatko ei aiheuta vaaraa ylikuumasta vedestä, kun kiertopumppu ei toimi. Lämmön johtuminen kohdistuu vain lyhyeen putkiosuuteen lämmönsiirtimen jälkeen. Lämmön johtumisesta lämpenevä putkiosuus on tyypillisesti teräs- tai kupariputkea.
Kylmä joulukuu 2021
Ilmatieteen laitoksen mukaan vuoden 2021 joulukuu oli poikkeuksellisen kylmä. Mikäli kuluttajat ihmettelevät suurta lämmönkulutusta, niin syy on hyvin luonnollinen. Keskimäärin näin kylmää on joulukuussa kerran kymmenessä vuodessa.
Kaukolämpöverkoston laajennus
Kesällä 2021 toteutamme kaukolämpöverkoston laajennuksen keskustaajaman pohjoisosaan. Työt ajoittuvat aikavälille 1.6.2021-15.9.2021. Työt aloitetaan Keskustien varrelta terveyskeskuksen kohdalta, josta ne etenevät Satolakson kautta Kirkkotielle ja Opistotielle. Toimimme pääosin ajoväylien ulkopuolella, joten merkittävää haittaa liikenteelle ei aiheudu.
Sampolan tehonlisäys onnistui suunnitellusti
Sampolan biolämpölaitoksen kattilayksikön vaihto onnistui suunnitellusti. Vaihtotyö oli todella nopeaa ja tehokasta. Käyttöönotossa aikaa kuluu lämpötilan nostamiseen vaiheittain ja käyttölämpötila saavutettiin 23.12.20 illalla.
Alavuden ja Kuortaneen alueelliset biokaasuselvitykset edenneet kannattavuuslaskelmiin
28.09.2020
Alavuden Kehitys Oy ja Kuortaneen Energiaosuuskunta ovat yhdessä Envitecpolis Oy:n kanssa selvittäneet alueillaan biokaasun tuotantomahdollisuuksia erityisesti maatalouden biomassojen osalta. Kuluneen kevään aikana on selvitetty alueiden biokaasupotentiaaleja kartoittaen molempien alueiden lantakeskittymiä. Selvitystyöhön kuuluneessa massakartoituksessa tarkastelualueilta löytyi kaikkiaan yli 150 000 tonnia biokaasulaitokseen soveltuvia maatalouden jakeita eli agrobiomassoja. Massakartoituksen pohjalta molemmille alueille on määritetty syötteiden saatavuuteen pohjautuen viisi mahdollista paikkaa biokaasulaitokselle.
Kaikille tarkasteluun valituille laitospaikoille on laadittu aluemallinnukset, joissa on määritetty massojen kuljetuskustannukset huomioiden laitospaikkojen sijainnit ja tiestöt. Kartoituksen ja mallinnuksen tuloksena on löytynyt yhtäläisyyksiä ja yhtymäpintoja molemmille tarkastelualueille. Molemmilla alueilla syötemassoja on saatavilla noin 35 000 tonnin verran alle 15 km säteeltä valituista laitospaikoista. Molemmissa tapauksissa pääsyötteinä olisi lietelantajakeet, joiden lisäksi mukana olisi myös kuivalantaa sekä peltobiomassaa. Kannattavuuslaskelmissa tarkastelussa on kaksi laitoskokoluokkaa; 35 000 tonnia ja 80 000 tonnia syötteitä. Pienempi laitoskokoluokka tarkoittaisi, että molemmilla alueella olisi omat biokaasun tuotantolaitokset. Suuremman kokoluokan laitokseen syötteitä tulisi molempien kuntien alueilta.
Tavoitteena biokaasulaitoksella on biometaanin tuotanto eli ajoneuvoihin soveltuva kaasu. Ajoneuvokaasun tuotanto vaatii biokaasun riittävää puhdistusta, joka tehtäisiin biokaasun tuotantolaitoksen yhteydessä. Tarkastelukohteissa pienemmässä kokoluokassa tuotettaisiin biometaania noin 5 000 MWh edestä, jolloin voitaisiin tuottaa polttoaineet reilun 400:n henkilöajoneuvon vuosikulutusta vastaava määrä. Suuremman kokoluokan laitoksen tuottama ajoneuvopolttoainemäärä olisi noin 10 000 MWh, joka ruokkisi vuositasolla hieman alle 1 000 henkilöajoneuvoa. Mikäli biokaasulaitoksen tarvitsema prosessilämpö tuotetaan muulla energialähteellä kuin biokaasulla, olisi vuosikapasiteetti noin 25–30 % edellä mainittua suurempi.
Laitoksille on pyydetty kesän aikana budjettitarjoukset ja tällä hetkellä laaditaan kannattavuuslaskelmia. Investoinnin kokoluokka tulee olemaan pienemmässäkin kokoluokassa muutamia miljoonia euroja, joten pienestä investoinnista ei ole kyse. Investoinnin toteutuminen vaatiikin monen asian loksahtamista paikoilleen kannattavuuden saavuttamiseksi. Näitä yksityiskohtia hiotaan syksyn 2020 aikana, jonka tuloksena saadaan näkymää, alkaako investointi konkretisoitua.
Selvitystyön edetessä seurataankin mielenkiinnolla, millaisia linjauksia Suomen valtio ottaa biokaasun tuotannon edistämisen suhteen. Alkuvuodesta Suomeen laaditussa biokaasuohjelmassa on nostettu esille 24 eri toimenpidettä, joilla biokaasuntuotantoa aiotaan edistää. Positiiviset linjaukset voisivat siivittää hankkeita eteenpäin vauhdikkaammin ja alueilla päästäisiin tuottamaan ajoneuvopolttoainetta paikallisista raaka-aineista. Nyt voidaan jo todeta, että biokaasussa on Kuortaneen ja Alavuden seuduilla iso mahdollisuus, joka voisi paikallisen energiantuotannon lisäksi tehostaa ravinteiden kiertoa alueella. Lisäksi nurmen käyttö biokaasulaitoksen raaka-aineena voisi tapauskohtaisesti parantaa viljelykiertoa ja täten biokaasuntuotannolla olisi positiivisia heijasteita alueen maatiloille.
Selvitys toteutetaan hankkeena, jota rahoittaa toteuttajan lisäksi Leader Kuudestaan ry.
Lisätietoja:
Alavuden Kehitys Oy, toimitusjohtaja Ulla Koivisto, p. 044 550 0974, ulla.koivisto@fasadi.com
Kuortaneen Energiaosuuskunta, toimitusjohtaja Asko Sippola, p. 040 416 1667, asko.sippola@keo.coop
Envitecpolis Oy, Toni Taavitsainen, p. 04443035006, toni.taavitsainen@envitecpolis.fi