Lämmöntoimituskatkos Murtotie – Rantatie alueella 23.6.2026
Kaukolämpöverkoston venttiili on rikkoutunut Rantatie 24 kohdalla. Paikka on lähellä Rantatien ja Murtotien risteystä. Venttiilin vaihto on suunniteltu ajalle 22.6-25.6.2026. Korjauksen vuoksi joudumme katkaisemaan lämmön toimituksen 23.6.2026, Välitien asiakkailta, Rantatien osalta osoitteiden 24-37 väliseltä alueelta, Luhtatien, Murtotien ja Keskustie 5 asiakkailta. Suunniteltu lämmön toimituksen katko alkaa aamulla 23.6.2026 klo 8.00 ja kestää mahdollisesti ja toivottavasti vain kyseisen päivän. Pyrimme tiedottamaan korjauksen etenemisestä päivän aikana tekstiviesteinä, varsinkin, jos korjauksen valmistuminen viivästyy. Pahoittelemme korjauksesta aiheutuvaa toimituskatkosta. Onneksi nämä ovat todella harvinaisia.
Lisätietoja asiasta saa numerosta 0404161667 tai sähköpostilla keo@keo.coop.
Investointi 5 MW sähkökattilaan ja vesivaraajaan
Osuuskunta on päättänyt keväällä 2025 investoida Sampolan lämpölaitoksen yhteyteen 5,0 MW sähkökattilalaitoksen ja 10000 m3 vesivaraajan. Investoinnilla on tarkoitus ensisijaisesti osallistua Fingridin ylläpitämään reservimarkkinaan. Kokonaisuuden valmistuttua tullaan järjestämään asiakkaille ja muillekin kiinnostuneille esittelytilaisuus koko lämpölaitostoiminnasta.
Sampolan lämpölaitoksen automaation uusiminen
Sampolan lämpölaitoksen automaatio uusitaan viikolla 41. Automaation uusimisen aikana lämpölaitoksen biokattila joudutaan sammuttamaan. Valmistelut aloitetaan jo viikonloppuna 5-6.10.2024. Katkon aikana kaukolämpö tuotetaan Kortesmäen varalämpölaitokselta ja lämpölaitosten polttoöljykattiloilla. Ennakkotietojen mukaan ei pitäisi aiheutua ongelmia lämmön toimittamisessa asiakkaille. Mikäli kuitenkin jotakin erikoista ilmenee, niin ota yhteyttä 0404161667.
Alavuden ja Kuortaneen alueelliset biokaasuselvitykset edenneet kannattavuuslaskelmiin
28.09.2020
Alavuden Kehitys Oy ja Kuortaneen Energiaosuuskunta ovat yhdessä Envitecpolis Oy:n kanssa selvittäneet alueillaan biokaasun tuotantomahdollisuuksia erityisesti maatalouden biomassojen osalta. Kuluneen kevään aikana on selvitetty alueiden biokaasupotentiaaleja kartoittaen molempien alueiden lantakeskittymiä. Selvitystyöhön kuuluneessa massakartoituksessa tarkastelualueilta löytyi kaikkiaan yli 150 000 tonnia biokaasulaitokseen soveltuvia maatalouden jakeita eli agrobiomassoja. Massakartoituksen pohjalta molemmille alueille on määritetty syötteiden saatavuuteen pohjautuen viisi mahdollista paikkaa biokaasulaitokselle.
Kaikille tarkasteluun valituille laitospaikoille on laadittu aluemallinnukset, joissa on määritetty massojen kuljetuskustannukset huomioiden laitospaikkojen sijainnit ja tiestöt. Kartoituksen ja mallinnuksen tuloksena on löytynyt yhtäläisyyksiä ja yhtymäpintoja molemmille tarkastelualueille. Molemmilla alueilla syötemassoja on saatavilla noin 35 000 tonnin verran alle 15 km säteeltä valituista laitospaikoista. Molemmissa tapauksissa pääsyötteinä olisi lietelantajakeet, joiden lisäksi mukana olisi myös kuivalantaa sekä peltobiomassaa. Kannattavuuslaskelmissa tarkastelussa on kaksi laitoskokoluokkaa; 35 000 tonnia ja 80 000 tonnia syötteitä. Pienempi laitoskokoluokka tarkoittaisi, että molemmilla alueella olisi omat biokaasun tuotantolaitokset. Suuremman kokoluokan laitokseen syötteitä tulisi molempien kuntien alueilta.
Tavoitteena biokaasulaitoksella on biometaanin tuotanto eli ajoneuvoihin soveltuva kaasu. Ajoneuvokaasun tuotanto vaatii biokaasun riittävää puhdistusta, joka tehtäisiin biokaasun tuotantolaitoksen yhteydessä. Tarkastelukohteissa pienemmässä kokoluokassa tuotettaisiin biometaania noin 5 000 MWh edestä, jolloin voitaisiin tuottaa polttoaineet reilun 400:n henkilöajoneuvon vuosikulutusta vastaava määrä. Suuremman kokoluokan laitoksen tuottama ajoneuvopolttoainemäärä olisi noin 10 000 MWh, joka ruokkisi vuositasolla hieman alle 1 000 henkilöajoneuvoa. Mikäli biokaasulaitoksen tarvitsema prosessilämpö tuotetaan muulla energialähteellä kuin biokaasulla, olisi vuosikapasiteetti noin 25–30 % edellä mainittua suurempi.
Laitoksille on pyydetty kesän aikana budjettitarjoukset ja tällä hetkellä laaditaan kannattavuuslaskelmia. Investoinnin kokoluokka tulee olemaan pienemmässäkin kokoluokassa muutamia miljoonia euroja, joten pienestä investoinnista ei ole kyse. Investoinnin toteutuminen vaatiikin monen asian loksahtamista paikoilleen kannattavuuden saavuttamiseksi. Näitä yksityiskohtia hiotaan syksyn 2020 aikana, jonka tuloksena saadaan näkymää, alkaako investointi konkretisoitua.
Selvitystyön edetessä seurataankin mielenkiinnolla, millaisia linjauksia Suomen valtio ottaa biokaasun tuotannon edistämisen suhteen. Alkuvuodesta Suomeen laaditussa biokaasuohjelmassa on nostettu esille 24 eri toimenpidettä, joilla biokaasuntuotantoa aiotaan edistää. Positiiviset linjaukset voisivat siivittää hankkeita eteenpäin vauhdikkaammin ja alueilla päästäisiin tuottamaan ajoneuvopolttoainetta paikallisista raaka-aineista. Nyt voidaan jo todeta, että biokaasussa on Kuortaneen ja Alavuden seuduilla iso mahdollisuus, joka voisi paikallisen energiantuotannon lisäksi tehostaa ravinteiden kiertoa alueella. Lisäksi nurmen käyttö biokaasulaitoksen raaka-aineena voisi tapauskohtaisesti parantaa viljelykiertoa ja täten biokaasuntuotannolla olisi positiivisia heijasteita alueen maatiloille.
Selvitys toteutetaan hankkeena, jota rahoittaa toteuttajan lisäksi Leader Kuudestaan ry.
Lisätietoja:
Alavuden Kehitys Oy, toimitusjohtaja Ulla Koivisto, p. 044 550 0974, ulla.koivisto@fasadi.com
Kuortaneen Energiaosuuskunta, toimitusjohtaja Asko Sippola, p. 040 416 1667, asko.sippola@keo.coop
Envitecpolis Oy, Toni Taavitsainen, p. 04443035006, toni.taavitsainen@envitecpolis.fi